Yksilöllisyys, oppijakeskeisyys (opettajan rooli ohjaava), itseohjautuvuuden/motivaation kasvattaminen, formatiivinen arviointi ja osaamisperusteinen oppiminen. Näiden toteuttaminen opetuksessa ja oppimisessa on mahdollista oppimisanalytiikan avulla. Oppimisanalytiikan hyödyntäminen vapauttaa opettajan aikaa oppijan parempaan ohjaukseen ja tukemiseen, ja ennen kaikkea se vahvistaa oppijan toimijuutta (ks. Oppimiskompassi 2030).
Oppimisanalytiikka tekee oppijan oppimisprosessista näkyvän eli se on oppimisen punainen lanka. Tämä punainen lanka on kudottava osaksi opetuksen toteuttamista eli oppiminen on suunniteltava oppimisanalytiikan näkökulmasta (ks. DigCompOrg-viitekehys).
Kuva. Oppimisen punainen lanka. DALL-E3.
Oppimisanalytiikka on oppimiseen liittyvän tiedon keräämistä, mittaamista, analysointia ja raportointia. Tavallisesti oppimisesta saadaan tietoa havainnoimalla oppijan työskentelyä tunnilla, kotitehtävät tarkistamalla ja eri tavoin opittavan asian tai taidon osaamista testaamalla. Tiedon saaminen vaatii siis sen, että oppijat ovat opettajan kanssa samassa tilassa ja opettajalla on aikaa oppijan tekemien tehtävien tarkistamiseen. Mutta entäs kun oppiminen tapahtuu eri tavoin ja eri paikassa eikä opettajalla ole aikaa tehtävien tarkistamiseen?
Digitaalisiin oppimisympäristöihin jää oppijan toiminnasta digitaalisia jälkiä eli dataa. Tämä passiivisesti kertyvä data kertoo esimerkiksi tiedoston avaamisesta, viimeisestä toiminnasta kurssialustalla ja tiedoston palautuksesta. Se mahdollistaa opettajalle oppijan etenemisen seurannan ja valvonnan, muttei anna tietoa oppimisesta. Oppijan digitaaliseen oppimisympäristöön kirjoittamat tehtävien vastaukset, päiväkirjat, palautteet, itsearvioinnit ja vertaisarvioinnit sen sijaan kertovat oppimisesta. Tämän aktiivisesti kerätyn datan avulla opettaja voi arvioida (EI arvostella) oppijan osaamisen kehittymistä. Passiivista ja aktiivista dataa analysoimalla opettaja pystyy tarjoamaan oppijalle oikea-aikaista tukea, reaaliaikaista palautetta ja ohjaamaan oppijan toimintaa oikeaan suuntaan.
Alle upottamani Mitä oppimisanalytiikka tarkoittaa -video on tuotettu Ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikan kehittäminen -hankkeessa, joka päättyi 31.12.2023. Pääset tutustumaan OA-hankkeen kokonaisselvitykseen oppimisanalytiikan mahdollisuuksista ammatillisessa koulutuksessa seuraavasta linkistä: https://oahanke.fi/
Oppimisanalytiikan käyttö edellyttää sitä, että kaikista oppijan oppimisen teoista kertyy dataa, joten oppimista tulee dokumentoida digitaaliseen oppimisympäristöön. Oppimisen teko on toiminta, jolla oppija omaksuu uusia tietoja tai taitoja. Kun oppimisen dokumentoijana toimii pääsääntöisesti oppija ja palautteen antamisessa hyödynnetään tarkoituksen mukaisesti oppimisympäristön automatiikkaa, vapautuu opettajalle aikaa oppijan ohjaamiseen. Tällöin myös oppimisen omistajuus siirtyy oppijalle ja hän huomaa, miten voi omalla toiminnallaan vaikuttaa oppimiseensa (itseohjautuvuus ja vastuun ottaminen kasvaa).
Oppimisen ei tarvitse tapahtua digitaalisessa oppimisympäristössä, sillä ainoastaan oppimisen dokumentointi toteutetaan digitaalisesti. Oppimisanalytiikka ei ole siis vain verkko-opetuksen väline ja dataa kertyy myös työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, kun oppija tuottaa sitä. Tämä vaati opettajalta oppimismuotoiluosaamista oppimisanalytiikan näkökulmasta.
Ammatilliseen koulutukseen on olemassa lisäksi omia erityisesti käytännön osaamisen seurantaan suunnattuja välineitä, kuten esimerkiksi WorkSeed ja Futural Skills.
Oppimisen seurannan välineen valinta on aiheuttanut stressiä ja päänavaivaa monessa oppilaitoksessa ja pahimmillaan se on johtanut siihen, että kahden vuoden sisällä on saatettu ottaa käyttöön jo kolmas eri oppimisympäristö. Keskeisiä asioita oppimisympäristön valinnassa oppimisanalytiikan hyödyntämisen näkökulmasta ovat visuaalinen seuranta oppimisen etenemisestä sekä oppijalle että opettajalle, interaktiiviset tehtävät automaattisen palautteen saamiseksi, monipuolisten etenemis- ja suoritusehtojen asettamisen mahdollisuus tehtäviin ja oppimisesta kertyvän datan saaminen ulos oppimisalustalta. Tekoälyn integroituminen osaksi oppimisalustaa tuo apua oppimisen personointiin ja ohjaukseen sekä lisää pedagogista vuorovaikutusta, joten sitäkin voi kohta pitää yhtenä keskeisenä kriteerinä oppimisalustan valinnassa. Minä kuitenkin toivon, ettemme korvaisi liikaa ihmisten välistä vuorovaikusta tekoälyllä, vaan tukisimme kaikella tavoin yhteisöllisyyttä, vertaisoppimista ja yhteisöohjautuvuutta itseohjautuvuuden ja yksillöllisen oppimisen rinnalla.
Kirjoitan oppimisanalytiikasta lisää oppimismuotoilun ja opiskelijan motivoinnin näkökulmasta.