Pedagogisia käsitteitä

Opettajan autonomia tarkoittaa sitä, että hänellä on vastuu ja vapaus tehdä järkeviä opetussuunnitelmaan pohjautuvia pedagogisia ratkaisuja sekä toimia itseohjautuvasti ja eettisesti. Eettistä toimintaa on mm. oman työn ja ammattitaidon jatkuva kehittäminen ja oman toiminnan reflektointi. Nykyisin opettajan tulee toimia myös yhteisöohjautuvasti ja työskentelellä tiiminä muiden kanssa.  Autonomia ei siis tarkoita sitä, että opettaja voi kieltäyä käyttämästä digitaalisia teknologioita opetuksessaan tai opettaa vain koko joukkoa luokan edestä.

Opettajajohtoisessa opetuksessa opettaja määrittelee opetuksen tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arvioinnin. Hän ohjaa ja valvoo oppimisprosessia ja antaa oppijoille palautetta. Opettajajohtoisen opetuksen hyviä puolia ovat oppijoiden saaman oikean tiedon oppimisen varmistaminen sekä opetuksen selkeys ja johdonmukaisuus. Sen on todettu olevan tehokas oppimisen muoto. Haasteksi siinä koetaan ajattelukyvyn, tiedon etsimistaitojen ja ongelmanratkaisutaitojen riittävä kehittyminen sekä oppimismotivaation tukeminen.  Opettajajohtoinen opetus voi myös johtaa siihen, että asiat opitaan vain ulkoa eikä ymmärretä syvällisesti. 

Opettajakeskeisessä opetuksessa opettaja on opetuksen keskiössä ja opetusmenetelmät ovat pääsääntöisesti esittäviä. Oppijat ovat passiivisia tiedon vastaanottajia ja vastaavat opettajan asettamiin positiivisiin odotuksiin eli  tehtäviä koetaan tehtävän enemmänkin opettajalle kuin omaa oppimista varten.

Käsitteitä oppijalähtöisyys ja oppijakeskeisyys käytetään usein synonyymeinä, vaikka ne eivät lukemani perusteella samaa tarkoittakaan. Netistä löytyy monenlaista tulkintaa ja määritelmää molemmille käsitteille. Oppijalähtöisyys tarkoittanee enemmän oppijan yksilöllisten tarpeiden huomioimista oppimisessa eli oppimisen personointia ja oppijakeskeisyys korostaa oppijan oman oppimisen omistajuutta, vastuun ottamista ja aktiivista roolia oppimisessa. 

Ohjaavassa roolissa opettaja luo ja muotoilee itseohjautuvuutta tukevan oppimisympäristön oppimateriaaleineen ja ohjaa oppijan oppimisprosessia, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa oppimisympäristön ja muiden oppijoiden kanssa. Oppija on aktiivinen toimija tavoitteiden asettamisessa ja oppimisensa suunnittelussa. Opettaja tukee sekä oppijoiden itseohjautuvuutta että yhteisöohjautuvuutta. Kun opettajan rooli muuttuu ohjaavaksi, opetuksen luonne muuttuu merkittävästi. Oppijoiden motivaatio kasvaa, koska oppiminen on tällä tavoin joustavampaa, omaehtoisempaa ja vastuullisempaa. 

Itseohjautuvuus on taito, joka tarkoittaa oppijan kykyä ohjata omaa oppimistaan ja kehittymistään mahdollisimman itsenäisesti. Koulussa itseohjautuvuutta opitaan opettajien tukemana ja ikätason vaatimalla tasolla. Itseohjautuvuus on oleellinen taito jatkuvasti muuttuvasssa yhteiskunnassa ja työelämässä samalla tavoin kuin esimerkiksi oppimistaitokin. Työelämässä itseohjautuvuus tarkoittaa kykyä ja halua tehdä työtä sekä oppia ja kehittyä itsenäisesti, ilman jatkuvaa ulkopuolista kontrollia.  

Avoin oppimisympäristö tarkoittaa oppimisympäristöä, jossa pyritään saamaan aikaan optimaalinen joustavuus ajan, paikan, menetelmien, toteutustapojen ja oppimissisältöjen suhteen. Perusteoria on, että opiskelu muuttuu oppijakeskeisemmäksi perinteisen opettaja- ja oppilaitoskeskeisyyden sijasta.  Avoin oppimisympäristö tarkoittaa siis avointa oppimista, ei avaraa tai avointa tilaa.

Osaamisperusteisuus on pedagogista toimintaa ohjaava periaate, jonka mukaan koulutuksessa tärkeintä on se, että oppija saavuttaa hänelle tavoitteeksi asetetun osaamisen, ei se, millä tavoin ja minkä ajan kuluessa osaaminen on hankittu. Osaamisperusteisen pedagogiikan mukaan koulutuksessa ei pyritä opiskelemaan tiettyjä oppiaineita ja suorittamaan vakiomäärää opintoja, vaan tärkeintä on, että oppijalle tavoitteeksi asetettu osaaminen tulee koulutuksen aikana hankittua. Lähtökohtana on oppijan aikaisemmin hankittu tutkinnon kannalta olennainen osaaminen, jonka päälle kerrytetään tarvittavin osin uutta osaamista. Oppijat voivat saavuttaa osaamisensa erilaisissa oppimisympäristöissä (ei esimerkiksi pelkästään oppilaitoksessa), keskenään eri tavoin ja eri tahdissa. Ammatillinen osaaminen on kokonaisuus, joka muodostuu ammatissa tarvittavista tiedoista ja taidoista ja niiden soveltamisesta käytännön työtehtäviin. (Lähde TEPA-termipankki)

Arviointi on keskeinen opettajan työväline, jonka vuoksi se tulee hallita hyvin. Arviointia on monenlaista, mutta kaiken arvioinnin ei ole tarkoitus olla arvostelua eli vaikuttaa oppijan arvosanaan. Esimerkiksi formatiivisen arvioinnin ja palautteen avulla motivoidaan, ohjataan ja tuetaan oppijaa oppimisprosessissa, jotta hän edistyy suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja pystyy arvioimaan omaa sen hetkistä osaamistaan. Digitaalinen teknologia tarjoaa välineitä erityisesti formatiiviseen arviointiin, johon opettajien ei aika tahdo nykyisin riittää.